Yritys kasvuun rahoituksen avulla

Haaveiletko yrityksesi liiketoiminnan kasvattamisesta? Kasvua voi hakea tiettyyn pisteeseen saakka kotimaasta, mutta jos tuotteella tai palvelulla on kansainvälistä potentiaalia, kannattaa suunnata rohkeasti ulkomaille. Kasvuhakuisille yrityksille on tarjolla monia rahoitusvaihtoehtoja, joista rahoitusalan ammattilainen osaa antaa parhaat neuvot.

Pitkän uran rahoitusalalla tehnyt Tarja Pitkänen neuvoo työkseen kasvua tavoittelevia pk-yrityksiä.  Pitkäsen perustama Whynot Grow Oy tarjoaa yrityksille kokonaisvaltaista tukea rahoitusjärjestelyissä ja rahoitusasioiden hoitamisessa. Yrityksen tavoite on auttaa mahdollisimman montaa yritystä löytämään rahoitusratkaisu, joka mahdollistaa yrityksen liiketoiminnan kasvun.

Kasvua yrityksen toiminnalle rahoituksen avulla

Yrityksen kasvun rahoittaminen Suomessa

Suomessa kasvua hakevan yrityksen kannattaa hakea pankkirahoitusta Finnveran alkutakauksella, jossa Finnvera antaa pankille 80 prosentin vakuuden. Tämä rahoitusmuoto on mahdollinen vain alle kolmevuotiaille yrityksille. Lainaa voi ottaa suoraan myös Finnveralta, jolloin Finnvera voi antaa 50 000 euroa suoraa lainaa. Pankki- ja Finnvera-lainoja yritys voi käyttää parhaalla katsomallaan tavalla muun muassa investointeihin, palkkoihin ja kehitystyöhön.

– Lainan hakuvaiheessa pankit ja Finnvera kaipaavat yrityksen tulevaisuudesta näkymää siihen, miten yrityksen on mahdollista maksaa laina takaisin, Pitkänen kertoo.

ELY-keskus tarjoaa ainoastaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville yrityksille mielenkiintoisia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi kehittämisavustuksen, jolla voi vaikka teettää tuotteesta prototyypin. Avustuksia ei tarvitse maksaa takaisin.

Kasvua yritykselle ulkomaisilta markkinoilta

Kun kotimaassa on saavutettu yritykselle tietty taso, haetaan sille usein kasvua ulkomailta. Toisaalta jotkin palvelut ovat sellaisia, joissa ulkomaille kannattaa suunnata heti alkuvaiheessa. Rahoitusvaihtoehtoja on monia, jos niitä osaa vain etsiä oikeista paikoista.

– Maailmalle tähtääville yrityksille on olemassa paljon enemmän rahoitusvaihtoehtoja kuin pelkästään Suomen markkinaa tavoitteleville yrityksille, Pitkänen sanoo.

Business Finlandin Innovaatiosetelin arvo on 5000 euroa ja sillä voi esimerkiksi testata omaa innovaatiotaan tai ostaa sellaista osaamista ulkopuolisesta palveluntarjoajalta, jota itsellä ei ole. Ostettavan palvelun tulee liittyä siihen, että saa vietyä omaa innovaatiotaan eteenpäin. Rahalla voi esimerkiksi teettää mallikappaleen, suunnitelman tai ostaa lakipalveluita.

– Seuraava vaihe on Business Finlandin Tempo-rahoitus, josta puolet saa käyttää tuotteen jatkokehitykseen ja jäljelle jäävän osan muuhun suunnitteluun tai kehittämiseen ja vaikka kansainvälistymisstrategian luomiseen, ohjeistaa Pitkänen.

– Jotta Business Finlandin rahoituksen voi saada, yrityksen palvelun tai tuotteen tulee olla innovatiivinen ja sillä pitää olla myös kansainvälinen kasvupotentiaali. Joissain tapauksissa lähdetään liikkeelle tuotekehitysavustuksella, jolla tehdään tutkimusta idean kaupallistamismahdollisuuksista. Jos tutkimuksen jälkeen näyttää siltä, että idealla on potentiaalia, voi hakea tuotekehityslainan. Tuotekehityslainan jälkeen voi hakea Tempo-rahoitusta, Pitkänen neuvoo.

Yrittäjä voi myös lainata Finnveralta rahaa ja sijoittaa yrittäjälainan omaan yritykseensä omana pääomana. Omaa rahaa yrittäjällä pitää olla 20 % haetusta rahoituksesta: jos haluaa sijoittaa 100 000 euroa omaan yritykseen, Finnveralta saa 80 000 euron yrittäjälainan.

– Yrittäjälaina on pitkäaikainen yrittäjän henkilökohtainen laina, jota maksetaan sitten takaisin maksusuunnitelman mukaisesti. Näin voi vahvistaa yrityksen omaa pääomaa ilman ulkopuolisia sijoittajia, vinkkaa Pitkänen.

Enkelirahaa liiketoiminnan rahoittamiseen

Sijoittajarahaa voi hakea enkelisijoittajilta esimerkiksi FIBAN:in (Finnish Business Angels Network) kautta. Alkuvaiheen rahoitukseen on myös tullut hyvä joukko VC-sijoittajia (venture capital).

– Ulkopuolisen sijoittajan kasvava yritys tarvitsee tilanteessa, jossa yrityksellä ei ole itsellä tarvittavaa omaa pääomaa esimerkiksi Business Finlandin rahoituksiin, Pitkänen kertoo.

Sijoittajille lähetettävään materiaaliin kannattaa panostaa, sillä he saavat paljon hakemuksia. Yhtä hakemusta kohden käytettävä aika on siis hyvin pieni. On tärkeää, että sijoittaja saa muutamassa minuutissa oikean käsityksen yrityksestä, tuotteesta tai palvelusta. Jos materiaalit on tehty huolimattomasti, sijoittaja siirtyy hetkessä jo seuraavan hakemuksen pariin.

– Laskelmat kannattaa tehdä perustellusti kertoen esimerkiksi, että kun teemme tietyt toimenpiteet myynti voi kasvaa ja jotta pääsemme tietylle tasolle, se vaatii tämän asiakasmäärän ja tulon. Konkreettisesti mietitty ja esitetty suunnitelma laskelman perustaksi vakuuttaa sijoittajan paremmin kuin pelkät luvut, Pitkänen vinkkaa.

– Ulkopuolisen avun käyttäminen hakumateriaalien teossa on järkevää, jos oma osaaminen ei riitä. Yrityksen tarina ja laskelmat kiinnostavat sijoittajia. Rahoittajia kiinnostaa eniten luvut, tiivistää Pitkänen.

Rahoituksen avulla omavaraisuusastetta korkeammaksi

Pankkien kanssa yhdessä rahoitusta antaa esimerkiksi Fundu, jonka kautta voi saada juniorlainaa, joka vahvistaa yrityksen omavaraisuusastetta. Pankki haluaa tyypillisesti 30 % omavaraisuusasteen, että se lähtee myöntämään yritykselle lainaa. Fundun kautta järjestetyn lainan avulla nostetaan omavaraisuusastetta tasolle, jolla pankki voi myöntää lainan.

Jos taseessa on myyntisaamisia, kasvurahaa voi saada myyntisaatavia vasten. Eli laskun voi myydä kokonaan tai saada rahaa myyntisaatavaa vasten. Esimerkiksi Svea Ekonomi tarjoaa tähän palvelua.

– Voimakkaasti kasvavat ulkomaille pyrkivät yritykset voivat hakea Business Finlandin Nuoret innovatiiviset yritykset -ohjelmaan, jossa saa 500 000 euroa avustusta ja 750 000 euroa lainaa. Tätä rahaa voi käyttää myös myyntiin ja markkinointiin, Pitkänen sanoo.

Nousukiitoon Euroopan Unionin avulla

EU:lla on Horizon 2020 SME rahoituspotti, josta jaetaan rahaa neljä kertaa vuodessa. Avustuksen suuruus on maksimissaan 2,5 miljoonaa euroa. Rahan voi käyttää tuotteen loppukehittämiseen ja markkinalanseeraukseen. EU komissiolla on oma portaali, jossa hakemus jätetään. Innovaatiolla täytyy olla vaikuttavuutta eurooppalaisiin ihmisiin esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin tai ympäristöön. 4-5 suomalaista yritystä on kerrallaan saanut tätä avustusta.

– Näissä rahoituksissa omarahoitusosuutta täytyy olla 30 %, mutta 70 % tulee avustuksena, jota ei tarvitse maksaa takaisin, Pitkänen kertoo.

– Yleensä kun suomalainen yritys alkaa kasvaa kunnolla, on usein mukana kansainvälistä rahaa. Ruotsista, Saksasta, Yhdysvalloista ja esimerkiksi Ukrainasta löytyy VC-sijoittajia, jotka sijoittavat suurempia summia rahaa yrityksiin. Kasvuyrityksiä rahoittavat myös kansainväliset teolliset sijoittajat, joten VC:t eivät ole ainoa taho, josta voi hakea kasvurahoitusta, Pitkänen vinkkaa.

 

Jotta vältyt ikäviltä taloudellisilta takaiskuilta, mahdollisten yhteistyökumppaneiden taustat kannattaa aina myös tsekata ennen kuin raha liikkuu. 

Lue täältä vinkit, kuinka tarkastat näppärästi yhteistyöyritysten taustat

 

 

Laura Rinta-Jouppi

Laura Rinta-Jouppi

Laura on palvelumuotoilun ammattilainen, jolla on poikkitieteellinen tausta. Toimittajakokemuksen ansiosta myös sisältömuotoilu on Lauralla hanskassa. Zeckitiin Laura tekee sisältöä vaihtelevista aiheista. Juttutoiveita otetaan myös vastaan!

Katso kaikki kirjoitukset