Kosteusvaurio voi olla katala yllätys 70–80-luvun rivitalossa

Kosteus- ja homevauriot ovat yleinen riesa, sillä päivittäin arviolta 221 000–443 000 pien- ja rivitaloissa asuvaa ihmistä altistuu kosteus- ja homevaurioille. Kosteus- ja homevaurioihin kannattaa aina suhtautua vakavasti, sillä ne voivat aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Tässä jutussa kerromme, mitkä ovat erityisesti 70–80-luvuilla rakennettujen rivitalojen tyypillisimmät ongelmat ja miten tunnistat ne esimerkiksi asuntokaupoilla.

Kosteusvaurio voi olla katala yllätys 70-80-luvun kerrostalossa

Kosteusvauriot vaivaavat 70–80-luvun rivitaloja

Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden esiintyvyys on arvion mukaan pien- ja rivitaloissa 7–10 % kerrosalasta. Tämä ilmenee eduskunnan tarkastusvaliokunnan Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -julkaisusta. 70-80-luvun rivitaloissa on tiettyjä riskirakenteita, joihin kannattaa kiinnittää huomioita, jos on hankkimassa kotia, joka on rakennettu näinä vuosikymmeninä.

70–80-luvun rivitalojen suurimmat haasteet ovat alapohjassa ja sokkelirakenteissa.

– Kyseisen aikakauden rakentamisessa ei olla osattu huomioida riittävästi maakosteutta ja sen vaikutuksia. Rakenteissa ei ole kunnon kapillaarikatkoja tai kosteuseristyksiä, jolloin maakosteus pääsee rakenteisiin. Tuohon aikaan rakennettiin matalia rakennuksia, joissa kosteus leviää rakenteita pitkin laajalle alueelle, Sisäilmayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo.

Mitä kannattaa huomioida, kun menee katsomaan asuntoa ostoaikeissa?

– Ensimmäisenä käytä nenääsi, sillä mahdolliset hajut pitäisi ostotilanteissa ottaa hyvin vakavasti. Jos asuntonäytöllä pidetään ikkunaa tai terassin ovea auki, pyydä yksityisnäyttöä niin, että asuntoa ei ole tuuletettu.

– Tarkista myös mistä ilmaa tulee sisään ja mistä se poistuu. 70–80-luvun rivitaloissa on joko painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto, mutta niissä ei välttämättä ole korvausilmareittejä. Silloin koneellinen poistoilmanvaihto vetää ilmaa mistä sattuu. Yleensä lattian ja seinärakenteen liitoskohta on epätiivis ja sieltä pääsee sisäilmaan epäpuhtauksia. Varsinkin jos talossa on homevaurioita, sisäilmaan pääsee mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. Suoraan maaperästä voi päästä mikrobiperäistä hajua ja samoin eristevilloista voi tulla hajuja. Seinät toimivat näissä rakennuksissa suodattimina. Ulkoilma virtaa seinien kautta ja ulkoilman pöly kertyy rakenteisiin, joka myös voi pidemmän ajan kuluessa aiheuttaa hajuja, Ahola huomauttaa.

Perusteellinen kuntokartoitus kannattaa

Rivitaloissa kannattaisi ehdottomasti teettää kuntokartoitus, jos on vähääkään aihetta kosteus- tai homevaurioepäilylle. Taloyhtiössä näissä tilanteissa voi tulla muitakin ongelmia itse kosteus- tai homevaurion lisäksi.

– Rivitalot ovat asunto-osakeyhtiöitä, joissa osakas ei voi yksin päättää korjauksista, koska niistä on neuvoteltava taloyhtiön kanssa. Jos taloyhtiön hallitus ei ole samaa mieltä korjaustarpeesta eikä lähde aktiivisesti edistämään korjaustoimenpiteitä, voi tulla hankalia tilanteita, Ahola kertoo.

Myös kuntotarkastuksen tekemisessä voi taloyhtiössä tulla eteen ongelmia, sillä perusteellisiin tutkimuksiin tarvitaan taloyhtiön lupa.

– Kuntotarkastus on usein aika pintapuolinen, mutta yleensä siinä luetellaan mahdolliset riskirakenteet. Itse en ostaisi asuntoa, jossa näihin riskirakenteisiin ei olla kurkattu pintaa syvemmälle. Tämä on pieni haaste rivitaloissa, joissa mitään rakenteita rikkovia tutkimuksia ei saa tehdä ilman taloyhtiön lupaa. Omakotitaloissa rakennetutkimukset tehdään omistajan luvalla, mutta taloyhtiössä osakkeen omistaja ei saa itsenäisesti tehdä rakenteisiin reikiä. Rakennetutkimusta voi tietysti kysyä taloyhtiön edustajilta, mutta vastaus voi olla ei, koska kaikki ihmiset eivät oireile, ja tällöin tutkimukset voivat tuntua heistä turhilta. Myös kustannuksia tai oman asunnon arvon alenemista voidaan pelätä niin paljon, ettei tutkimuksiin haluta ryhtyä. Silmien ummistaminen voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta, mutta jossain vaiheessa vauriot tulevat kyllä väistämättä esiin.

– Mikään vakuutus ei korvaa pitkän ajan kuluessa tulleita vaurioita. Joskus voi käydä niin, että rakennuksella ei ole enää mitään arvoa ja se puretaan. Tällöin vain tontilla on arvoa. Tämänlaisista tilanteista on jo valitettavasti esimerkkitapauksia, Ahola kertoo.

Rivitalon korjaus- ja kunnossapitokirjaukset on syytä tarkastaa huolella asunnon ostotilanteessa.

– Rivitalokohdetta ostaessa kannattaa tutkia myös taloyhtiön kokoa. Usein pienemmissä taloyhtiöissä ei ole ammattimaista isännöintiä, vaan joku osakas on nimetty isännöitsijäksi. Pienissä taloyhtiöissä haasteena voi olla, ettei taloyhtiössä vaikuttavilla henkilöillä ole osaamista kiinteistön ylläpidosta, Ahola muistuttaa.

Lue myös vinkit, mitä kannattaa tehdä, jos epäilet kotonasi homevauriota.

 

Lähteet:

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu Rakennusten kosteus- ja homeongelmat 

Hometalkoot

Sisäilmayhdistys ry

 

 

Laura Rinta-Jouppi

Laura Rinta-Jouppi

Laura on palvelumuotoilun ammattilainen, jolla on poikkitieteellinen tausta. Toimittajakokemuksen ansiosta myös sisältömuotoilu on Lauralla hanskassa. Zeckitiin Laura tekee sisältöä vaihtelevista aiheista. Juttutoiveita otetaan myös vastaan!

Katso kaikki kirjoitukset